|
|||
 |
|
||
|
28.02.2007 - 10:27
Haastan lukijani ja koko Blogistanin klassikkomeemiin Hanhensulan verrattomien pohdiskelujen innoittamana. Nyt on rehellisen itsetutkiskelun paikka. Eli listaa kymmenen klassikkoa, joita et ole yrityksistä huolimatta pystynyt lukemaan alkua pitemmälle saatikka loppuun asti. 1. Joyce: Odysseus Olen mies, jonka mielestä Dublin on maailman uljain ja mielenkiintoisin kaupunki. Samettisen oluen ääressä olen liian monesti joutunut vetämään naamalleni mairean hymyn, kun paikalliset ovat alkaneet ylistää tai herjata Joycen Odysseusta. Minulle vain Joycen kielen lukeminen ja kiemurtelevan lauseen kyydissä pysytteleminen on ollut tähänasti ylivoimainen urakka. Eikä Saarikosken käännöksen epätasaisuus taida auttaa asiaa. 2. Döblin: Berlin Alexanderplatz Fassbinderin tv-sovituksen muisto painaa raskaan kouransa Döblinin kollaasiromaanin hartioille. Valitettavasti kirjan sivuilla henkilöt eivät syty samalla tavalla. Monesti olen yrittänyt. Franz Biberkopf on yksi maailmankirjallisuuden traagisimmista hahmoista. 3. Kilpi: Alastalon salissa Näin selkeästi kanonisoitu kirja synnyttää vaistomaisen oksennusreaktion lukijan suussa, aivan kuin liian syvälle työnnetty hammasharja. En pidä Kilven lauseesta enkä murteesta. 4. Blixen: Talvisia tarinoita Vielä minä tämän kirjan selätän. Vaikka henki menisi. 5. Montaigne: Esseet Pelkään, että esseet jäävät kyllä lukematta. Pelkkä Montaignen naaman näkeminen on sen verran masentavaa, että pitää sammuttaa lukulamppu. Minkähän koon sukkahousuja se muuten käyttää? 6. Tolkien: Taru sormusten herrasta Taas kerran tein järeän yrityksen, kun elokuvat tulivat. Turhaan. Minusta romaani on äärimmäisen lapsellinen, tylsä satu. Jos vihaa puutarhatonttuja, vihaa myös hobbitteja, örkkejä ja enttejä. Ja sormusta en muutenkaan sormeeni laita. 7. Kivi: Seitsemän veljestä Kovasti tykkään Kiven Seitsemästä veljeksestä, mutta luen sitä pätkissä. Romaani on epätasainen kuin tie Nurmijärvelle Kiven aikaan. Lopun seesteisyys jotenkin lässäyttää koko kirjan ja veljesten yhteiskuntakelpoisuus tekee kirjasta pätevän vallan manipulaatio-oppaan. Simeonin uniin on usein lukeminen jämähtänyt. 8. Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä Musertava. Kertakaikkiaan. Musertava. Pläts. 9. Hesse: Arosusi Harry Haller on romaanihenkilö, jota en haluaisi tavata todellisessa elämässä. Siksi en vie häntä enää sänkyynikään. Yliarvostettu romaani niiden vähäisten sivujen perusteella, jotka olen tuhlannut sihen. 10. Dostojevski: Rikos ja rangaistus Kun Raskolnikovin kirves on heilahtanut, alkaa tuskien taival sekä lukijalle että Raskolnikoville. Lopulta lukija ajautuu siihen pisteen, jossa ajastamme kilpailevat viihdykkeet vievät voiton. Esimerkiksi pullollinen venäläistä vodkaa.
|
Kirjoittaja
Prosperon havaintoja aikalaishulluudesta vuodesta 2005. " Nil fuit, nil sum, nil desidero." En ole ollut, en ole, en kaipaa. Arkisto
2010 2009 2008 2007 2006 2005 Kategoriat
 
Loistava puhallus - lauseita
LOISTAVA PUHALLUS - Lauseita - kirjan kolmas painos myynnissä Akateemisessa Kirjakaupassa. Kirjaa voi tilata myös suoraan tekijältä kamari.lassi@saunalahti.fi tai 040-7036689 hintaan 10 euroa. Laskuri
Blogilista
|
||
Idea on kuitenkin niin hyvä, että kannatuksen vuoksi paljastin taas palan sivistymättömyyttäni.
Tosin voin rehellisesti myöntää, etten ole esim. Alastalon salissa -kirjaan edes tarttunut juuri siksi, että uskon muiden kuvausten perusteella ihan suosiolla, ettei se ole kirjoitettu minulle.
Sormusten Herrasta on pakko sanoa, että 14-vuotiaana se oli kova juttu mutta äänestysiän saavutettuani en ole kirjaa juurikaan sietänyt...suosittelen kuitenkin Tolkienin Hobittia, siinä on paljon paremmin sadun tunnelma (eri asia sitten jos ei pidä saduista, Andersenista, Wildestä yms lainkaan).
Tosin huomasin omien kokemustesi menneen ristiin omien kokemusteni kanssa. Lieneekö tietyn tunnelman osumaa, että osa on osunut hyvin itselläni kohdalleen.
Arosuden alkuosa kolahti, loppu meni ehkä oman sen hetkisen fiiliksen mukaan yli hilseen.
Kadonnutta aikaa etsimässä, se yksi luettu osa: aika kaukaa ohitse. Ihmettelen suosiota. Pitäisi testata nyt vanhempana uudestaan.
Sama Joycen Odysseuksen kanssa: kieli helvetin koukeroista. Ei tule tolkkua.
Kiven Seitsemän veljestä osui vasta kolmannella yrittämällä. Osuisi ehkä vielä paremmin nyt. Kannattaa kokeilla uusiksi.
Dostojevskin Rikos ja rangaistus osui ekauppoamalla. Meni psykologisesti aivoon niin ettei moni muu kirja koskaan. Kuulin joskus jutun siitä, että joku painui uusintatenttiin kirjan putkeen yön yli lukeneena ja oli siitä sekaisin. Läheinen kokemus itselleni. Uusi yrittämä myöhemmin ei tosin ollut samanlainen. Pidän tauon ja yritän. Kannattaa, jos pääsen uudestaan tuohon psykologiseen nirvanaan.