ea_rongos.jpg

Viime aikoina on vaahdottu paljon siitä, miten Suomi oli rähmällään varsinkin itään, ja sen jälkeen länteen. Minä tahdon vaahdota hieman toisenlaisesta rähmällään olosta, rähmällään olosta vieraiden kielien edessä.

Kieli on minun isänmaani, kotini ja itsenäisyyteni. Toivotan mieluusti tervetulleeksi tähän maahan muukalaiset, vieraat, ulkomaalaiset, pakolaiset, turistit, opiskelija jne. Ja koska kieli on minun kotini, toivotan heidät tervetulleeksi myös kotiini, kieleeni, suomen kieleen.

Olen ylpeä suomen kielestä.

Olen töissä valtion laitoksessa, joka antaa kieliasetuksen mukaista palvelua. Lisäksi meidän viroissamme ovat varsin korkeat kielitaitovaatimukset. Meillä on monia ulkomaisia tutkijoita, jotka ovat käyttäneet kymmeniäkin vuosia meidän palvelujamme. Palvelemme heitä jollakin valtakielella.

Minusta on alkanut tuntua, että näin me edesautamme ulkolaisten asiakkaiden suomen kielen osaamattomuutta. Lähetämme postin mahdollisimman monella kielellä, ettei kukaan vaan oppisi sanaakaan suomen kieltä. Siitä seuraa se, että luomme sellaisen Suomen, jossa on helppo luovia opettelematta tai oppimatta koskaan suomea. Sama suuntaus tuntuu läpäisevän koko suomalaisen yhteiskunnan.

Minusta suomen kieltä pitäisi levittää kuin paskaa pellolle. Meidän ei pitäisi orjallisesti kumarrella valtakieliä joka käänteessä ja tilanteessa. Maassa maan tavalla. Saammeko me missään muussa maassa palvelua suomen kielellä? Lopetetaan tämä nöyristely ja pyllistely edes omassa maassamme, Suomessa!

Suomen kielen vaaliminen pitäisi olla jokaisen suomalaisen sydämenasia. Suomi on hyvä kieli, paras suomalaisille!

Nostradamus ennusti, että Suomi on tulevaisuudessa  tyhjä ja pimeä maa. Teemmekö me senkin itse, Haavikkoa mukaillen.