- Haudi.
- Aika johnwaynemäinen avaus.
- Saattaa olla. Mutta mun on puhuttava sulle yhdestä asiasta.
- Ole hyvä, rakas ystävä, kuuntelen.
- Mulla on sydänsuruja.
- Se alkaa pikkuhiljaa käydä selväksi. Sä oot vetäny pateettista uikutusta blogissasi kohta vuoden.
- Onkse niin läpinäkyvää. Yritin naamioida sen fiktioksi.
- "Yritin naamioida sen fiktioksi" - sä oot pelle. Sun vollottaminen on karkottanu kaikki lukijatkin.
- On kai mulla vielä kourallinen jäljellä.
- Ja nekin vaan sen takia, että ne vihaa sua ja nauttii sun kärsimysten seuraamisesta.
- Onko näin?
- On.
- Entäs sinä?
- Väsynyt. Mä olen ollut sun likasankona liian pitkään.
- Mä en tartte ketään, kukaan ei tartte mua, mä en syö tukevaa ruokaa...
- Niinhän sä luulet.
- Mä rakastan sua.
- Älä saastuta sitä verbiä suussasi.
- Sussa on tosi paljon julmuutta.
- Ja rakkautta...Tekeekö rehellisyys kipeää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.