HS 3.8.08 kirjoittaa alkoholin nollatoleranssista työpaikoilla:

"Kiristynyt linja
näkyy muun muassa siinä, että tiukan nollatoleranssin omaksuneita työpaikkoja on yhä enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että alkoholin vaikutuksen alaisena olevaa työntekijää ei enää nuhdella varoituksella tai ohjata hoitoon, vaan edessä on välitön irtisanominen."

Minusta nollatoleranssiin pyrkiminen työpaikoilla on hyvä asia. Tosin monissa työpaikoissa esimerkiksi ulkomaankaupan alalla raskas alkohoikäyttö kuuluuu kaupanhieromiseen olennaisena osana iltaisin ja öisin. Ilmeisesti nollatoleranssi johtaisi siihen, että krapulapäivät vietetäisin sitten kotosalla lepäillen. 

Kukas muuten puhalluttaa ja valvoo työnantajien nollatoleranssia?

Yleisenä ilmiönä näyttää olevan se, että työntekijöitä valvotaan yhä enemmän. Työajanseurannan leimaukset kertovat milloin työntekijät tulevat töihin, milloin lähtevät, missä päin taloa liikkuvat. En tälläkään hetkellä tiedä, miten moni voi tarkkailla minun titetokonettani ja esimerkiksi lukea sähköpostini. Tietyt asia ovat kyllä paljastaneet, että aika moni. Samoin ilmeisesti puhelinkeskuksessa voidaan valvomisen lisäksi kunnella puheluitani. Siinä ylittyy yksityisyyden ja laillisuuden rajat komeasti. Lisäksi talo on täynnä kameroita, joilla voidaan todentaa ja ajoittaa liikkumistani.

Olemme menossa kohti valvonta yhteiskuntaa. Se on dystopia, totalitaarinen valtio, jonka Orwell piirsi jo kirjassaan 1984.