"Jos sä kert oot niin helvetin fiksu, ni miks sä oot koko ikäs pers`aukinen?"

Antiaikalaisen blogissa käytiin jokin aika sitten keskustelua Tommi Uschanovin uuden pamflettikirjan Mikä vasemmistoa vaivaa? pohjalta. Olen selaillut kirjan vasta kerran läpi, joten en lähde sitä vielä sen tarkemmin ruotimaan. Ehkä sen verran sanoisin Uschanovin kirjasta, että se on tyypillinen sisätyötätekevän nuoren teoreetikon kirjoittama kirja - todelliselle elämälle vieras, veretön ja kalvakka, mutta samalla kyllä monella tapaa innostava ja raikkaita näköaloja avaava tuulettaja.

Niin palatakseni Antiaikalaisen blogista poimittuun lauseeseen. Kysymyksen esittäjä lähtee siitä oletuksesta, että rikkaus tai hyvät tulot  mittaavat fiksuutta. Tämä lause kuvaa osuvasti tämän markkinavetoisen maailman ja se enemmistön ajattelutapaa. Rikkaus ja raha ovat niitä tavoittelemisen arvoisia asioita - ja jos ei niitä kykenen elämässään saavuttamaan on tyhmä luuseri.

Entä jos käännettäisin lauseen viesti väärinpäin?

Eikö rahan kahmiminen ole ahneutta? Eikö raha oteta joltakin toiselta (eihän se synny tyhjästä)? Ei kai rehellisesti voi rikastua? Ovatko rikkaat automaattisesti älykkäitä? Tekeekö yksin raha ketään onnelliseksi? Eikö pers`aukisuus ole pikemminkin ylpeyden kuin häpeilyn aihe?

Vain täydellinen idiootti voi uskoa rahan tekemisen (huijaamisen, keinottelun,  ryöstön, kusettamisen, ahnehtimisen) korreloituvan pelkästään fiksuuteen.

Siksi vastus kysymykseen onkin: "Oon pers`aukinen koko ikäni just siks, et oon niin helvetin fiksu."