Oikeastaan mielenkiintoisempi kuin itse vuoden 2008 Finlandian jakaminen oli Hesarissa ilmestynyt juttu, jossa haastateltiin elossa olevia voittajia (19).

Aikaisemmin voittaneilta yritettiin tivata voittajasuosikkeja ja pahimpia ohituksia. Laskujeni mukaan eniten kollegiaalista kannatusta saivat Melleri, Turkka, Paasilinna, Mäkelä ja Jalonen. Pahimpia ohituksia taas olivat Pulkkisen Romaanihenkiön kuolema, Carpelanin Axel ja Hyryn kirjat yleensä (3 mainintaa).

Mutta eniten minua kiinnostivat ne, jotka eivät saaneet ollenkaan kollegoiden kannatusta: Donner, Hotakainen, Saisio, Envall, Raittila, Sinisalo, Joenpelto, Väisänen, Sinervo, Carlson, Holappa, Rane ja Ågren.

He ovat todennäköisesti lukeneet Hesarin artikkelin noin sata kertaa ääneen kaikkien inhimillisten tunteiden riivaamina.

Ei perkele riitä, että voittaa kerran Finlandian, on vielä osallistuttava voittajien voittajien derbyyn, jossa nopeista nopeimmat hevoset voittavat.

Varsin lohdullista oli huomata, ettei Panu Rajalan ammattitaito todellakaan riittänyt arvioimaan Mellerin voittoa.

Ainakin kaksi kilpailuun osallistunutta kirjaa aion lukea joulun pyhinä, Sofi Oksasen Puhdistuksen ja  Juha Seppälän Paholaisen haarukan.