Mirkka Rekola on saanut Alfred Kordelinin säätiöltä mojovan tunnustuspalkinnon (30 000 euroa). Meni oikeaan osoitteeseen. Ehdottomasti.

Olen lukenut tarkasti ja monesti Rekolan kirjan Tuoreessa muistissa kevät, Aforistiset kokoelmat. Nytkin kirja näyttää olevan minulla kesken. Matkustan sivulla 116.

Yllätyksekseni löysin lyijykynällä tekemiäni raapustuksia Rekolan kirjan marginaalista. Ehkä niistä välittyy jotakin kunnioituksestani Mirkka Rekolan työtä kohtaan.

Sorrumme yliarvioimaan oman merkityksemme maailmalle.

Lukea vanhaa, löytää uutta.

Ehtymätön kaivo.

Emmekö me kirjoita kuolemasta liian asiantuntevasti?

Talvi. Pimeys. Maantie. Pitkät päällä, ja alla.

Puolesta tai vatsaan. Tai vielä alemmaksi.

Ajattelen. Siivettömän tapa lentää.

Se, ettei päästä irti, sadismia.

Rakkautemme syvenee. Haudaksi.

Hänet lyötiin kirjailjaksi kritiikillä.