"En hae julkisuutta, enkä tehnyt tunnustuskirjaa. Minulla ei ole tunnustettavaa."

Näin julistaa Timo Hännikäinen Helsingin Sanomissa.

Paskapuhetta. Ei Hännikäinen ainakaan ole erakoitunut Mellunmäkeen masturboimaan, sen nopea googletus osoittaa.

"Timo Hännikäinen, kirjailija, Teija-Liisa Ranta, parisuhde- ja
seksuaaliterapeutti ja tutkija Salla Peltonen keskustelevat avoimuudesta,
rakkaudesta ja seksuaalisuudesta parisuhteissa ja niiden ulkopuolella."

YLE Radio 1

"Kirjailija: Nuoret naiset pakotettava ilotaloihin."

IS 12.2.2009

"Millaista on olla seksistä syrjäytynyt läpierotisoituneessa maailmassa. Mukana kirjailijat Timo Hännikäinen ja Esa Sariola, sosiologi Anna Kontula sekä kouluttaja Meri Saarnilahti-Becker."

YLE 1 2.2.09 Voimala

""Ei minua haittaa antaa lausuntoja. Tosin on pidettävä varansa, mitä menee sanomaan", hän pohtii."

HS 11.2.09

Jari-Pekka Kaleva arvioi Kiiltomadossa Hännikäisen edellisen kirjan Taantumuksellisen uskontunnustus. Hän kirjoittaa siitä näin:

"Pentti Linkolan hengenperillisenä Hännikäinen pyrkii heijastamaan suuren profeettansa ajattelua näkemäänsä ja kokemaansa. Kunnon opetuslapsen tavoin Hännikäinen jättää oman ajattelunsa esille tuomisen väliin; esseekokoelma onkin enemmän lähdeviitteettömiä reunahuomioita yhteiskunnallisiin ilmiöihin kuin oma itsenäisen manifestinsa."

Onko Hännikäisen uusinkaan kirja Ilman muuta kuin laajennettu puberteettiversio Linkolan esseestä "Kirje Suomen henkeville naisille":

"Me tunnemme, että ihmiset on luotu elämään pareittain, että miehen ja naisen hyväily ja yhteisymmärrys ovat elämän perusasioita, että jokainen yksin nukuttu yö on rikos luontoa vastaa. Rakkauselämä on tärkeämpää kuin ruoka ja juoma..."

En tiedä, pitääkö saamisesta tai saamattomuudesta tehdä turhan suurta numeroa, mutta sen selville saamiseksi pitää ilmeisesti lukea Mellunmäen anticasanovan kirja.

Puutteessa elävien vertaisryhmien kannattaa suunnata laajoin joukoin kevään kirjamessuille Hännikäisen epistolaa kuulemaan.