Viime yönä heräsin, kun koirat tulivat kapakasta. Käytävältä kuului ulinaa, murinaa ja haukuntaa. Rähäkkä katkesi koirien kommuuniasunnon oven paukahdukseen. Tuli hiljaista ja meinasin jo saada unen päästä kiinni uudestaan, kun kotiteatteri jysähti päälle. Aamun sarastukseen asti koirat vahtasivat Rin Tin Tiniä, Beethovenia, Lassieta ja poliisikoira Rexiä. Pullot kilisivät ja tuuletuskanavista tunki minunkin asuntooni haureellisia lemahduksia.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Väsyneenä ja voipuneena tallustelin aamun kovassa valossa kaupoille. Räystäillä roikkuivat jääpuikot uhkaavina kuin norsun syöksyhampaat. Aurinko kävi talven kimppuun hitsauspilli kädessä. Leyhähtipä tuulessa poltettujen lehtien sulotuoksukin. Kevät oli kaivanut minihameensa naftaliinista.

 

Mutta kaikki nämä mieltäni virkistävät huomiot kumosi sarja uusia todisteita koirien viheliäisestä piittaamattomuudesta. Lumen alta paljastuivat koirien uuden vuoden juhlinnasta luontoon unohtuneet ilotulitteiden riekaleet, rikottujen pullojen mosaiikki, muovikassien repaleinen murhe ja mäyräkoirapakkausten litskaantunut lohduttomuus.

 

Ostin kaupasta ruokatarvikkeita ja päivän lehden. Kotimatkalla istahdin puiston penkille tutkimaan uutisia maailmalta. Kiteellä mustasukkainen uroskoira oli tappanut ensin perheensä kuristamalla ja sitten riistänyt oman henkensä luodikolla. Terroristikoirat pitivät panttivankina 200 koululaista kaukana kaukanan Venäjän maalla. Varuskoira oli tehnyt polttoitsemurhan esikunnan vessassa. Amerikan valtion presidenttikoira lähti ihmisoikeuksien nimissä öljynhakumatkalle Lähi-Itään. Nuorten koirien huumekokeilut olivat tilastojen mukaan kolminkertaistuneet. Karkeakarvainen pedofiili levitti silmitöntä kauhua pentukoirien tarhojen tietämillä.

 

Tolkutonta menoa, ajattelin.

 

Lauma nuoria koiria maleksi luokseni. Nuuhkivat ensin ja heiluttivat häntää. Sitten vaativat rahaa ja tupakkaa. Kumpaakaan ei ollut antaa. Purivat minua käteen ja persuksiin. Kävin tikkauttamassa käteni paikallisessa terveyskeskuksessa.

 

Mieli oli maassa, kun pääsin kotiin illansuussa. Keitin sumpit ja piristyin. Päätin ryhtyä imperiumin vastaiskuun ja kirjoittaa yleisönosastolle jostakin yhteiskunnallisesti tärkeästä tai merkittävästä asiasta.  Aloin suoltaa tekstiä:

 

" Julistan joka vuotisen koirankakkakeskustelun alkaneeksi..."