Kaltio täytti 60-vuotta. Juhlanumero pullistelee toinen toistaan parempia juttuja. Ainoa rimanalitus on toimituksen uutiseksi nostama ilmoitus: "Arvoisat Kaltion ja Erno Paasilinnan ystävät. Lehden ollessa menossa(huh, miten kehnoa kieltä) painoon Erno Paasilinnan tyttäret, Taija ja Maari Paasilinna ilmoittivat, että koska heidän isäänsä kohdeltiin Oulussa huonosti 1960-luvulla, he eivät anna Kaltiolle lupaa Erno Paasilinnan Kaltiossa aikaisemmin julkaistujen tekstien uudelleen julkaisemiseen(surkeaa kieltä)..."

Esko Valtaoja löytää verrattoman yhteyden Sodankylän ja Tolkienin maailmoista Kaltion sarjassa Minun Pohjoiseni: "Sodankylän Reposen pöydän ääressä saattoi vielä viime vuosikymmenellä löytää vierestään ellei Samoojan, Aragornin, niin ainakin Gimlin, vankkumattoman pohjoisen tervaskannon, joka ei pelännyt mitään eikä kumartanut ketään: 'Onko nuo sun kaverit jotakin Helsingin luonnonsuojelijoita? Vittu mie lähen hakemaan kirveeni.'

Inuitien mielestä vain pohjoisessa on todellisia, oikeita ihmisiä. Vain hylkeillä ja inuitnaisilla on ihmisen silmät."

Ja Helmi Kellokumpu on selkeä kirjallinen laiminlyönti, johon täytynee tutustua.