Odottelin bussia Finnoontien pysäkillä, kun kollega soitti. Hän oli löytänyt Ilta Sanomien "lainatuista" tökerösti muunnelluun variaation lauseesta "On köyhälläkin kahisevaa, tuulipuku". Sen esitti nimimerkki Eero Tiedonantajassa 17.6.2005. Eeron versio kuului näin:

"Ja onhan köyhälläkin kahisevaa. Jos ei muuta, niin tuulipuku."

Kun ehdin töihin, kaivoin esiin kyseisen Tiedonantajan. Lause oli Viikon pakinassa, joka oli otsikoitu "On köyhälläkin kahisevaa". Se oli ironinen esitys kansanedustajien palkankorotuksista ja pitkistä lomista.

Suhtautumiseni tällaisiin kirjallisiin varkauksiin on kaksijakoinen. Olen tietenkin ilahtunut lauseesta, joka on jo siirtymässä yleiseksi omaisuudeksi, toisaalta taas näkisin mielelläni nimeni omien sanomisieni yhteydessä.

Kuulin kyllä, että samaa aforismia oli varioitu huomattavasti nasevammin Paimion aforsimityöpajassa.

"On köyhälläkin kilisevää, kulkuset." Heh.

"On köyhälläkin kolisevaa, haarniska." ?