playboy_bunny.03.gif Faabeli Kanin luonto

Kärpänen pöristeli sairaalan ikkunassa ympyrää. Se etsi reittiä takaisin

luontoon. Oli kuuma päivä ja heinäkuu. Kani makasi sängyssä ja teki

kuolemaa. Ovelta kuului koputus.

- Sisään vaan, kani huokaisi.

Ovi avautui raolleen ja raosta työntyi sisään tytön pää.

- Anteeksi, olenkohan minä nyt oikeassa huoneessa? tyttö kysyi.

- Missä sinun sitten pitäisi olla, tyttö kulta?

- Etsin herra Virtanen-Holmesia.

- Minä olen Reino Virtanen-Holmes. Minä luulin, että kuolema jo siellä

koputtaa.

- Tulin tekemään teistä sitä haastattelua lehteemme. Olen toimittaja Sanna

Soikkeli, tyttö sanoi ja työntyi kokonaan sisään huoneeseen.

- Vai niin, kani sanoi - korppikotkat saapuvat jo raadolle.

- Ei kyllä tämä on sovittu haastattelu. Eikös päätoimittaja soittanut…

- Soitti soitti. Laskinkin vain leikkiä, kani sanoi ja vinkkasi silmää. Siis

aloitetaan. Aika rientää, tyttöseni, aika rientää.

Tyttö kaivoi esiin kirjoituslehtiön, kynän ja pienen nauhurin. Hän siirsi tuolin

aivan kanin sängyn viereen ja napsautti nauhurin päälle.

- Te olette luoneet maineenne ja uranne pornotähtenä. Elokuvanne

Kanisarja, Melaa mekkoon, Stondis Ruohometsässä ja Ralliraidat slogeissa

ovat alan ehdottomia klassikoita. Mitä seksi merkitsee teille?

- Kuuluisaa ruotsalaista kirjailijaa Vilhelm Mobergia haastateltiin

sairasvuoteella ja hän sanoi sairautensa parhaan puolen olevan sen, ettei

kenelläkään ollut enää mitään seksuaalisia vaatimuksia hänen suhteensa.

Hänestä seksuaalisuus oli elämän pituinen helvetti jossa himo hallitsi järkeä

tai odotukset aiheuttivat ahdistusta, sumensi ajatuksen kirkkauden ja varasti

niukasta ajasta tärkeimmät hetket. Hyvä, että se oli ohitse. Tunnen

sielunveljeyttä Mobergin ajattelua kohtaan. Seksi on ollut minullekin enemmän

taakka kuin siunaus. Enää se ei merkitse mitään. Ei enää mustasukkaisuutta, ei

omistamisen halua. Ei enää rynkyttämistä aamusta iltaan. Ei himoa, ei halua. Minä

olen harrastanut seksiä yli tuhannen eri eläimen kanssa. Hiirestä norsuun. Maassa,

ilmassa ja vedessä. Se maistui enimmäkseen työlle. Hyvä, että se on ohitse, sanon

minäkin.

- Mikä oli Playboyn Hugh Hefnerin vaikutus teidän uraanne?

- Ratkaiseva, aivan ratkaiseva. Kun Hugh keksi käyttää minun naamani

Playboyn tunnuksena, urani lähti rakettimaiseen nousuun ja Playboy sai

hienon tuotemerkin, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Rahallinen hyöty oli

tietenkin molemmin puoleinen. Sen jälkeen en enää saanut kulkea missään

rauhassa. Lentokoneessa lentoemännät tekivät törkeitä ehdotuksia, eläintarhaan ei

ollut mitään asiaa, himonriivaama härkälauma ajoi minua takaa Espanjassa,

varpusparvi repi vaatteeni Helsingissä. Se meni ihan mahdottomaksi. Jouduin

esiintymään välillä jäniksenä ja käyttämään aurinkolaseja julkisilla paikoilla.

- Te yrititte jossain vaiheessa siirtyä tekemään vakavampia elokuvia, eikö totta?

- Kyllä ja se oli virhe. Yritä nyt näillä korvilla ja vehkeillä olla vakavasti otettava

ajattelija tai elokuvatähti. Ensimmäinen hanke oli historiallinen elokuva, jossa

minun piti pukeutua sellaisiin vartalonmyötäisiin trikoisiin. Kun kuvausryhmä näki

jömpötyksen housujeni etumuksessa, sillä meni pasmat täysin sekaisin ja jälki oli

sen mukaista. Kyllä se vakavuus niissä elokuvissa meni vahvasti parodian

puolelle. En mielelläni puhu enempää näistä elokuvista.

- Mikä on sinun Rosebudisi?

- Ahaa, viittaat Citizen Kaneen. Minähän tulen erittäin
köyhistä oloista ja

olen elänyt rikkaudestani huolimatta hyvin yksinkertaisesti. Siitä on ollut

paljon hyötyä työssä, jossa vaadittiin kovaa kuntoa ja hyvää

 ulkonäköä ja –muotoa. Minun 'Rosebudini' on nahkavyö, joka on nytkin

tuolla kaapissani. Sain sen joululahjaksi lapsena äidiltäni. Se oli niitä

harvoja ilonpilkahduksia lapsuudestani. Sen ostaminen vaati varmasti

kovia ponnistuksia äidiltäni, joka oli ammatiltaan tehdassiivoja. Rahaa

ei ollut aina edes leipään. Isääni en ole nähnyt koskaan. Äitini

kertoi, etten ole, luojan kiitos, perinyt isältäni kuin yhden asian ja se on kuulemma

housuissani.

- Voisitteko kertoa jotain kumppaneistanne, joiden kanssa olette harrastaneet

seksiä?

- En tietenkään. Naurettava kysymys. Joku finninaamainen kesätoimittajako

käski esittää tällaisen kysymyksen? Kertoisitteko te minulle omista

seksikumppaneistanne, pikku neiti? Tuskinpa vaan.

Tyttö punastui, painoi päänsä alas ja katsoi lattiaan.

- Valitettavsti en voi tyydyttää tässä asiassa lukijoidenne tirkistelyhalua. Kaikki

ei ole myytävissä. Eikö se riitä, että ne kokevat sukupuolista mielihyvää

katsellessaan minun paritteluani elokuvissa? kani kysyi. Sitä paitsi olen hyvin

väsynyt, voisimmeko lopettaa?

- Totta kai. Luulen että meillä on tässä riittävästi asiaa ja kun lisäämme tähän

jo tunnettuja faktoja teistä, saamme hyvän jutun aikaan. Vielä viimeinen kysymys:

Mitä sanoisitte nuorukaiselle, joka on lähdössä tälle alalle?

- Jos on kestostondis ja isot vehkeet, niin ei muuta kuin lycka till, kani sanoi ja

nauroi.

Tyttö keräsi tavaransa kassiin, kätteli ja kiitti kania haastattelusta.

- Haluatteko että me lähetämme jutun teille ennen julkaisemista mahdollisia

korjauksia varten? tyttö kysyi vielä.

- Ei tarvitse. Ei se taitaisi ehtiä. Kuulen jo kovasimen äänen.

Kun tyttö kääntyi ja keinahteli kohti ovea, kani tiesi, että Moberg puhui paskaa:

tytöllä oli hyvä räystäsperse ja oli se muutenkin ihan pantavan näköinen.