Ote novellista Kohti taivasta:
Ruosteisen neuvostoliittolaisen kalalastajatroolarin teräsrunko naukaisee jäiden syleilyssä. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Vaivalloisesti alus kääntyy laiturista ja puskee jäälauttojen seassa kapeaa väylää takaisin
mantereelle. Sen ääriviivat häviävät nopeasti igumeni Fjodorin näkyvistä tuiskuun ja
pimeään, kohta hän ei näe edes laivan lamppujen valoviikatetta.
Igumeni Fjodor ravistelee paakkuuntunutta lunta turkistaan, nostaa sen kaulukset pystyyn ja
lähtee astumaan kohti luostarin valoja. Ensin ohi alaluostarin, joka on nimetty
merenkulkijoiden suojeluspyhimyksen Pyhän Nikolaoksen mukaan ja kohta teräksisin
ornamentein koristellun portin kautta pääluostarin lumihuntuisten kupolien juurelle.
Noviisit ja munkit ovat heränneet jo 04.30 aamupalvelukseen. Lumisade on ehtinyt osittain
peittää heidän huopatossujensa jäljet pihalta. Ikkunoiden takana kynttilät tanssivat ja
igumeni Fjodor näkee rukoilevien veljien kumaraisten varjojen piirtyvän seinille. Igumeni
päättää mennä hetkeksi lepäämään omaan huoneeseensa. Junassa suomalaiset liikemiehet
olivat juoneet koko yön votkaa ja sampanjaa, möykänneet ja kisailleet venäläisten huorien
kanssa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.