Nainen levittelee
sohvalla soitintaan
imuisa trumpetti
pärisee ja sordinoi.
Lintu visertää
koukeroista teemaa
lattialla aivastaa
lohenpunainen soitinlaukku.
Jaksan minä vielä,
jaksaahan Max Roachkin
tremoloa virveliin
peltikomppia perään.
Pöydässä pullo,
massiivinen pihvi
pyyhin hikeä
otsalta, nenän alta.
Käärin hihat ylös,
haarukoin pihvin piiloon
sytytän tupakan
kaadan viskiä kitusiin.
"Olkoon menneeksi,
Donna Lee, kerran vielä."
Bird ja minä,
ollaan me päälliköitä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.