farenheit451.jpg

Viime viikolla näin ensimmäistä kertaa Truffaut'n elokuvan Ray Bradburyn kirjasta Fahrenheit 451. Vähäisin teknisin ratkaisuin siinä onnistuttiin luomaan uskottava dystopia. Elokuvassa palomiehet sammuttamisen sijaan polttavat kirjoja urakalla. Fahrenheit 451 on lämpötila, jossa paperi syttyy palaamaan. Siitä nimi.

Huomasin kyllä, että klassikkojen joukkoon oli nostettu myös Ray Bradburyn kirja Marsin aikakirjat.  En ota kantaa siihen, kuuluuko se klassikoihin. Silti tarkistamatta asiaa kirjasta arvelen, että Truffaut käytti tässä tapauksessa ohjaajan valtaa.

Ajoitus elokuvan näyttämiseen oli osuva tämän Helsingissä järjestetyn huippukokouksen jälkimainingeissa. Kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon merkkejä muistakin dystopioista kuten Orwellin kirjasta 1984. Mitä muuta ovat nämä valvontakamerat, ihmisen liikeiden ympärivuorokautinen kontrollointi, mielenosoitusten estäminen, kaduilla liikkumiskiellot, ikkunoiden aukaisemiskiellot, metalliesineiden kontrollointi, terrorismin uhka jne. Meitä hallitaan ja rahastetaan aivan surutta turvallisuuden nimissä, hypoteettisilla uhkakuvilla. Aivan samanlailla kuin jenkit ovat ottaneet terminologiaansa ennakoivan sodan ja tappaneet tuhansia ellei miljoonia ihmisiä, meille puhutaan ennakoivista turvallisuustoimista ja me, lampaat, uskomme susien puhetta.

Olin mukana mielenosoituksessa. En itse sen ytimessä, poliisien ympäröimässä kehässä, vaan sen ulkopuolella. En ole turvallisuusasiantuntija, mutta minusta poliisien katujen tyhjennysoperaatiot, pidätykset ja massojen liikuttelut olivat ylimitoitettuja ja täysin perusteettomia. Ehkä tästä eteenpäin mielenosoitukset järjestetäänkin valmiiksi sovitussa poliisiringissä Pasilan poliisitalon takapihalla.

Hyvin merkillistä oli rajavartiolaitoksen käyttäminen mukana pidätyksissä. Siitä on lyhyt matka armeijankin valjastamiseen sisäpoliittisiin tarkoituksiin. 

Ihmettelen, mihin suuntaan demokratia on menossa. Demokratia perustuu kansan ja kansan edustajien väliseen luottamukseen. En voi jatkossa äänestää henkilöitä, jotka lähettävät mellakkapoliisit estämään mielenosoituksia ja polkemaan kansalaisoikeuksia. Sellainen ratkaisumalli on demokratian häpeän pilkku ja huomattavasti tutumpi totalitaarisista valtioista, joissa yksilöllä ei ole pierunkaan vertaa oikeuksia.

Ai niin: eikös Suomen johto kiirehtinyt Kiinaankin ensimmäisenä kieli vyön alla solmimaan kauppasuhteita, kun Taivaallisen Rauhan Aukiolla vielä ruiskutettiin mielenosoituksessa murhattujen opiskelijoiden verijälkä puhtaaksi. Se Suomesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. 

Koska raskaat uutiset vaativat tässä viihdevetoisessa maailmassa nykyään aina "loppukevennyksen", en aio jäädä pekkaa pahemmaksi. Kerrotaan tarinaa, että Otto Donner meni Fahrenheitin ensi-illassa niin sekaisin Julie Christiestä, että hän lähti rämpimään yli penkkien kohti valkokangasta valmiina mitä synkimpiin tekoihin. Tarina ei kerro, oliko tajunnanlaajentajilla osuutta asiaan.  

Myöhemmin lisätty: http://www.adressit.com/karirajamaenerottava