521096_170x170.jpg

- Haudi.

- Aika johnwaynemäinen avaus.

- Saattaa olla. Mutta mun on puhuttava sulle yhdestä asiasta.

- Ole hyvä, rakas ystävä, kuuntelen.

- Mulla on sydänsuruja.

- Se alkaa pikkuhiljaa käydä selväksi. Sä oot vetäny pateettista uikutusta blogissasi kohta vuoden.

- Onkse niin läpinäkyvää. Yritin naamioida sen fiktioksi.

- "Yritin naamioida sen fiktioksi" - sä oot pelle. Sun vollottaminen on karkottanu kaikki lukijatkin.

- On kai mulla vielä kourallinen jäljellä.

- Ja nekin vaan sen takia, että ne vihaa sua ja nauttii sun kärsimysten seuraamisesta.

- Onko näin?

- On.

- Entäs sinä?

- Väsynyt. Mä olen ollut sun likasankona liian pitkään. 

- Mä en tartte ketään, kukaan ei tartte mua, mä en syö tukevaa ruokaa...

- Niinhän sä luulet.

- Mä rakastan sua.

- Älä saastuta sitä verbiä suussasi.

- Sussa on tosi paljon julmuutta.

- Ja rakkautta...Tekeekö rehellisyys kipeää.