megaphone.JPG

Blogistan on maailman nopein, mielenkiintoisin, demokraattisin, joustavin ja tavoittavin keskustelufoorumi ajankohtaisille asioille. Niin se vain on. Sofi Oksasen puheenvuoro on loistava esimerkki kyseisestä kehityksestä. Blogistanissa keskustelu asian tiimoilta oli jo tyrehtynyt, kun Hesarissa vasta esitettiin ensimmäiset puheenvuorot (Anhava, Tuomioja, Pajamäki) asiasta. 

Jos olisin median edustaja, olisin erittäin huolestunut. Päivälehtien uutiset ja keskustelut alkavat nimittäin olla eilisen uutisia bloggaajille. Nopeat syövät hitaat.

Sama tulee mieleen kirjailijoista, jotka eivät bloggaa. He eivät halua osallistua ajankohtaiseen keskusteluun. He ovat taantumuksellisia. He eivät halua ottaa käyttöön välinettä, jolla he tavoittaisivat satoja uusia lukijoita. Pari hyvää esimerkkiä muutosvastarinnan murenemisesta kuitenkin löytyy. Juha Seppälä, joka aiemmin ivasi bloggajia, käänsi takkinsa ja löysi keskustelevan itsensä. Samoin absoluuttinen Timo Hännikäinen kirjoittaa erinomaisesti kulttuurista ja sen ilmiöistä omassa blogissaan.

Kirjailija, joka on marginaalissa, on idiootti, jos ei tajua bloggaamisen antamia rajattomia mahdollisuuksia. Sehän on kuin taivaan lahja. Sehän on perkele megafoni hiljaisille ja mykille.