little_feat_timelovesahero.jpg

Aika ladata uutta musiikkia soittimeen. Vain Crowded House jää.

22-Pistepirkko: Big Lupu

Tähän mennessä paras pirkkojen levy. Birdyn maaginen tunnelma kolahti tosi kovaa heti, kun se alkoi soida radiossa. Tietenkin muisto William Whartonin kirjasta Birdy toi laululle huimasti lisäarvoa, samoin mystinen video. Koko levy on hulvattoman nerokas. Se on sähköistä rämebluesia, jossa on alligaattorin sydämen syke.

Crowded House: The Very Best Of

Kengurumiesten kokoelmaplatta. En ole vielä kertaakaan poistanut sitä soittimestani. En edes harkinnut. Pullollaan loistavia melodioita ja riipaisevia stemmoja. Esimerkiksi Not A Girl You Think You Are ei häviä Beatlesin parhaimmille sävellyksille pätkääkään.  

Eric Clapton: From The Cradle

En ole koskaan erityisemmin pitänyt Claptonista. Tällä levyllä hän ylittää itsensä. Levy on täynnä bluesklassikkoja. Ne on soitettu livenä studiossa. Soundit ovat rotevat ja Clapton laulaa jopa harteikkaasti. Bändi svengaa kuin Kouvolan lakritsi.

Essential Miles Davis tupla-cd

Tätä voisi kuunnella vaikka päällään seisoen. Miles Davis kulkee omia polkujaan. Täysin odottamatonta ja ennakoimatonta soittoa. Joskus huvitan itseäni ajatuksella, että Hendrix ja Davis olisivat ehtineet tehdä yhteisen levy. Siitä oli kuulemma puhetta.

Hanoi Rocks: Bangkok Shocks & Saigon Shakes & Self-Destruction Blues

Glamrockin rattopojat tekivät joskus mielettömiä levyjä. Täynnä klassikkoja: Taxidriver, Love's an injection, Tragedy... Olen kuunnellut näitä levyjä todella paljon. Niistä aistii soittamisen riemun ja terveen kusipäisyyden, jonka helppo raha ja nopea elämä vääjäämättömästi synnyttävät.  

Jimi Hendrix: Ultimate Collection

Mitäpä tästä voisi sanoa. Hendrix puhuu kielillä. All Along The Watchtower seisauttaa aina meikäläisen veret, samoin Little Wing. Blokkasin lopusta vielä pois monet levyt pilaavan Tähtilipun ja Wild Thingin, joka toimii paremmin nähtynä kuin kuultuna.

Robert Johnson: Love In Vain

Teki kuulemma diilin itse pirun kanssa. Kyllä kannatti. Ainakin pirulle ja kuulijoille.

Little Feat: Time Loves A Hero

Mikael Wiik oli aikoinaan lempikriitikkoni Soundissa. Monet lempibändini ovat hänen esittelynsä ansiosta löytyneitä. Wiik fanitti Little Featia vahvasti ja sai minut hankkimaan levyn Time Loves A Hero. Ei kolahtanut aluksi, mutta myöhemin hankin kaikki bändin levyt. Mitähän Mikael Wiik tekee nykyään?

Wigwam: Nuclear Nightclub

Suomirokin mestariteos. Hieno kokonaisuus. Enemmän kuin osiensa summa. Tuoreus ei häviä tästäkään. Klassikko. Mahdotonta nimetä parasta biisiä, koska se vaihtelee koko ajan. Sikamyrsky oli jonkun radiosta tulleen pioneerirockohjelman tunnari. Muistaako kukaan minkä?

Neil Young: Greatest Hits

Hapsutakkimiehen raakkuvaa ääntä joko rakastaa tai inhoaa. Jäi mieleen, kun eräs nainen kutsui Nillkkua munattomaksi uikuttajaksi, toisaalta hän itse kuunteli Dylania, jonka sierainkarvojen suodattamasta polyyppimaukumisesta ollaan myös montaa mieltä.

Haastan kaikki bloggaajat meemiin, kertomaan, mitä omaan soittimeen on ladattu tai mitkä levyt nyt muuten vain ovat viime aikoina tiuhaan soineet..