kp104.gif

Lauantaipäivä on turnajaispäivä. Kuuma ja kostea.

Kiasman terassi on loistava paikka auringonpalvojalle. Sisältä voi roudata jättipullon skumppaa upotettuna jäiseen ämpäriin, ottaa tuolin, nostaa jalat jumalaisen vesialtaan reunalle ja antaa paistaa.

Katsottavaa riittää. Vastapäätä nurtsilla nuoriso nauttii rauhallisesti viiniä ja filosofoi. Pullojenkerääjät taistelevat reviireistä ja repivät pullot lähes juojien huulilta. Taustalla jököttää Suomen kaunein rakennus, eduskuntalo. Se langettaa demokratian symbolisen varjon koko idyllille.

Mannerheimin patsaan juuressa nuoret leijonat (iso käsi keltapaitaiselle) tekevät huikeita temppuja fillareillaan. Niillä tempuilla voisi ansaita paljon rahaa hattuun, mutta pojat katsovat minua kuin koronkiskuria, kun huomatan vienosti asiasta. Sanovat että hommaa tehdään rakkaudesta lajiin. Iloitsen poikien turmeltumattomuudesta.

Ja jos mikään muu ei innosta, voi aina katsella Mannerheimin hevosen persettä.

Ystävättärelläni on rakasta menneisyyttä Punavuoren suunnassa, minä taas asuin joskus Kalevankadulla. Taluttelimme molemmat koiriamme Miinaa ja Jasua (rauha heidän muistolleen!) Koffin puistossa. Otamme taksin ja pyrähdämme tarkastastamaan Koffin puiston nykytilan. Suuri on hämmästyksemme, kun astumme takorautaisen portin välistä puistoon. Rinteet ovat täynnä juhlivia nuoria, vieri vieressä. Kaikki juovat ja ovat iloisia. Tunnelma on kuin Woodstockissa. Rauhallinen ja lämmin. Kaivamme esiin oman selvitymispakkauksemme: kaksi mustaa jätesäkkiä, pari pulloa skumppaa ja tiukat (Minttu-viina). Istumme joukkoon ja parannamme maailman nanosekunnissa.

Kun aurinko putoaa Koffin tehtaiden paikalle rakennettujen kerrostalojen taakse, puisto tyhjenee. Me siirryymme Ankkuriin, jossa tunnelma on väsynyt. Sieltä Salveen, jossa tunnelma on vielä väsyneempi. Vaikuttaa siltä, että syke on sammunut kahdesta elävästä kapakasta ja siirtynyt muistojen valtakaduille.

Ratsastamme taksilla auringolaskuun ja ohitamme Salmisaaressa tehtaat. Ne ovat kuin Pink Floydin Animalsin kannesta. Vielä hyvässä tuiskeessa kuiskaan ystävättärelleni, että rakastan Helsinkiä.