syksy.jpg

Sain suru-uutisen mökille kollegalta vasta päivällä tekstiviestinä. Olin saaressa täydellisessä uutispimennossa laittamassa paikkoja talviteloille. Kirjoitin seuraavan runon siltä istumalta:

Tuuli repii puiden lehtiä,<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

kuin kuolema eläviä.

Haravoin ne kasoiksi; 

niitä alkaa olla paljon.

Seuraava Kirstinän runo muistui heti mieleen, lohdutti.

Jos järvi on silmä

jos vuori on rinta

jos tuuli hengittää,

hyvä on ihmisen levätä maassa.

Lisäys 26.09:

En ole taikasuskoinen ihminen enkä usko enteisiin. 

Ilmoilanselällä joutsen on harvinainen ilmestys. Tosin harvemmin olen myöhään syksyllä saaressa vieraillut. Matkalla Alvettulaan moottoriveneellä törmäsimme päivää ennen Vännen kuolemaa yksinäiseen joutseneen, joka ui ympyrää tuulessa ja rajussa vaahtopääaallokossa. Sanoin ystävälleni leikilläni, että yksinäinen joutsen tietää kuolemaa.

Merkillistä, että tänään mieleeni muistui vielä Kalevalan Tuonelan joutsen ja yhdistin sen viikonlopun tapahtumiin. Olen vissiin vähän väsynyt, kun hourailen valveilla.